44#

Kaikki ne ilkeät sanat ja kommentit, luulisi niiden tekevän minusta vahvan ihmisen joka kulkee nokka pystyssä kaiken läpi, mutta voinko minäkään aina olla vahva?

43# just leave me alone.

Te jotka ette välitä, jättäkää mut vaan rauhaan.

42# don't leave me alone

ei mulla muuta.

41# tuf tuf

Oih, jouluaatto..

Sain viisi pakettia, en oo ikinä saanu noin vähän!

Mutta toi oli TOSI hyvä määrä! En saanut mitään krääsää, vaan just sen kaiken mitä halusin.

Sheiverin, kaks tuotantokautta vampyyripäiväkirjoja, muutaman lahjakortin, leffalippuja, Harry Potter DVD boksin ja SALKKAREITA! Ja sit poikaystävältä skumppaa(ah<3) ja mun mautolle ripset ^^ Ja yheltä kaverilta iiihanan kiroileva siili pyyhkeen!

Oli tosi kiva joulu tänä vuonna, hyvää ruokaa ja oli kiva viettää aikaa perheen kaa!(:

40# Teen mitä vaan, teen väärin silti aina

39# why you don't believe me?

Mmmhhmm..
En kyl tiiä et miten se tajuis et oikeesti on vaan se eikä ketään muuta.
Et se on ainoo jonka haluun?
En tajuu mitä mun pitäis tehä tai sanoo et se uskois sen..

Voisin mennä kuuluttaa sen korkeimman talon katolta jonka löydän.

Voisin kävellä kaatosateessa ja salamoinnissa sen luo.(nim. pelkään kuollakseni salamointia)

Ku se vaa kertois mulle et mitä mun pitää tehä et se uskoo..et rakastan sitä ja se on ainoo ja se ainoo jonka haluun.

38# im afraid that im losin you..

Miten voikaan pelottaa näin paljon.. näin paljon että menettää jonkun niin tärkeän.
Kuten joskus aikaisemmin kirjoitin, pelottaa että menetän kaikki tärkeimmät...

En haluu ajatella. En sitä vaihtoehtoo et menetän sen.

Se sattuu liikaa.

37# i dont wanna fight alone anymore

omomomom... Mulla on sellanen olo, et mä haluisin halin, semmosen ooooooooikein ison rutistuksen omnom, ei mulla muuta ^^

36# you're tha best part of my day

En oo oikeen tehny viimepäivinä mitään ihmeellisempää, oon tutustunu pariin mukavaan ihmiseen, ja vaikka yks riita sai mut pelkäämään tosi paljon niin se on onneksi ohi ja voin taas hengähtää.

Oon toooosi höntti aina välillä, mut sä ootki mun urpo<3 Kulta, me ollaan urpo ja turpo...

Mä rakastan sua niin kovasti. Arvostan niitä hetkiä kun ollaan vaan hiljaa ja saan olla sun lämpimässä sylissä, siellä mun on niin turvallinen olla.

I feel like i am safe.

35# but i can't turn back time..

Tekis mieli vaa repii jonkun pää auki!
Viiltää taas kerran omat ranteet verta vuotaviksi ja huutaa koko sydämmestä kaikki ulos!
Mä oon VIHAINEN!
Ja pettynyt.
Ja surullinen.

Miksen voi vaan olla sellainen kuin muut haluavat mun olevan?!

Miksi joka kerta avaan suuni kun pitäsi olla hiljaa?

Miksi en osaa pitää valittamista sisälläni? MIKSI?!

Mä haluaisin puhua sulle, mä niin haluaisin kertoa sulle ihan kaiken!

Mutta entä jos et halua kuulla? Rakastan sua. Haluun kertoo sulle. Mä haluun puhuu sulle.

Pliis.. kuuntele mua.. tai oo kuuntelematta, mutta oo mun kanssa.

33# I wanna be ME

Naisillehan aina sanotaan että niiden pitäisi näyttää seksikkyytensä(ei välttämättä kovin rajusti, mutta naiset ovat seksikkäitä piruvie ja se pitää päästää ulos!) ja mä en uskalla näyttää sitä itsessäni.

Mulla on vaatekaappi täynnä vaatteita joissa tiedän näyttäväni hyvältä, mutta peitän sen kaiken isojen huppareiden sun muun alle, MIKSI?

Pelkään jopa että oma poikaystäväni katsoo minua oudosti jos uskallan olla vähänkin seksikäs, what is the point?

Ja päätin just, että tähän on pakko tulla muutos, kaivan sen mun itsetunnon sieltä jostain ojan pohjasta ja näytän että mäkin oon olemassa, perkele! :D

33# mun veri on sun..

En oo pitkään aikaan ollu onnellisempi, oikeesti.

Mut mua pelottaa, yks mun läheinen sairastaa tautia jossa myös kuolema on läsnä ja se laittaa mut miettimään että kuinka kauan aikaa loppujen lopuksi on? 5-vuotta? 10? 50?

Ja mua pelottaa että... entä jos menetän kaikki?

Kaikki ne jotka merkkaa mulle tosi paljon.

Mutta kaiken tän huolehtimisen keskellä osaan kyllä olla iloinenkin.

Iloitsen pienistä asioista ja nauran.

Miten nauraminen ja hymyileminen voikaan olla niin ihanaa?

Aikaisemmin se oli jotenkin vaikeaa, enkä ikinä nauranut tosissani, niin nyt kun sen "osaa" ja nauru tulee oikeasti jostain syvältä, niin kuinka hyvältä se voi tuntua.

32# this will be the last night feeling like this...

NIIN paska fiilis ku olla ja voi..

Ja koitan piristää itteeni kuuntelemalla hyvää musaa, arvatkaa vaan onnistuuko...

Hetkellisesti tulee kyllä wohoo olo, mutta paha olo iskee hetken päästä taas..

Hyvä olo on mun tavote.. oon onnellinen, mutta missä on mun hyvä olo?

Tää on perseestä

En jaksa tätä..

Samalla haluun pois, mut oikeesti en siltikään haluu.

Täl hetkel pitäis niin monta valintaa tehä et tuntuu et pää räjähtää...

Miten tää biisi voi itkettää niin paljon et itkeminen sattuu...

31# Nyt ei paineta jarruu, kaikki hyvältä tuntuu

Kohta vaihtuu vuosi!

Jo 2012 o.o

Vuodessakin on ehtinyt sattua ja tapahtua ihan kamalasti, hyvää sekä huonoa..

Hyvää kuitenkin suurimmaksi osaksi, toivottavasti ens vuos olis vielä parempi kun vuos 2011!

Pyydän blogin puolellakin anteeksi eräältä ihmiseltä että olen ihan pönttö välillä :( Anteeksi muru<3

Tiiän et sul on välil tää fiilis ku täs biisis, mut oot just tarpeeks tollasena(: !

30# Mä alan vihdoin viimein käsittää etten tarvii lupaa keneltäkään

Miten ihmeessä voi olla samaan aikaan niin masentunut olo ja samalla niin voittajafiilis?

Vihdoin alkaa tuntuu et on riittävä. Et mun ei tarvii olla yhtään enempää ku sen verran mitä oon just nyt.

Ja samalla niin voimaton olo. En edes tiedä onko se masennusta, vai vaan ihan vaan sitä että olen väsynyt ja on pakko päästä nukkumaan?

Välillä sitä oikeesti tajuaa kuinka paljon välittää toisesta ihmisestä ja rakastaa toista.

Kuinka ihanalta tuntuu saada toinen hymyilemään ja nauramaan. Toista samanlaista tunnetta ei ookkaan.

Kun se jota rakastat hymyilee, säkin hymyilet.

28# Somebody please help me?

Tänään aamulla oli niin hyvä fiilis, eräs ihana ihminen toivotti mulle hyviä unia kun lähti itse kohti koulua, sain pusun ja unet jatkui, ja oli niin hyvä ja onnellinen olo.

Mut mihin se katos?

Oon ollu kaupoilla systerin ja äitin kaa, hengaillu himassa, siivonnu, leiponu pipareita ja joulutorttuja ja kattonu GG:n toista tuotantokautta, eli mikä on vieny mun hyvän fiiliksen?

 Miks mua on melkein koko päivän ahistanu ihan sairaasti?

Miks melkein koko päivän on tuntunu ku kaikki ois mua vastaan?

Miks en oo koko päivänä jaksanu ite ketään?

En vaan aina jaksa elää tätä päivää, tulee olo että " oispa jo huominen, kumpa voisin jo nukkua tän päivän ohi, koska huominenhan on aina parempi vai mitä? "

Ku se vaan aina oiski...

Tekis niin mieli repii sydän irti rinnasta..ja antaa se sulle että näät että se on sun.

Mä haluisin nyt vaan halauksen ja kuulla ne kolme sanaa.. ne kolme sanaa merkkais mulle nyt niin paljon..

27# there'll be no sunlight, if i lose you

Tää lagi...
Mikä tää laginen olo oikeesti on?
En muista millon oon vaa tuijottanu 15min seinää ja miettiny et "ei vittu, mä lagaan,pahasti".

30min myöhemmin...


Ja mun lagi on kadonnu, wihiiiiiii!

Ja hurjan tärkeä postaus taas, i know :D

26# feel you coming on to get me high

Miten voikaan olla niin vaikeeta, pysyä elossa?

Miten onkaan niin vaikeeta pysyy hyväntuulisena.

Miks kokoajan sattuu?

Ja joo, mä voisin puhuu, mut kelle puhun ku kukaan ei haluu kuunnella?

Kun kellään ei oo aikaa.

Kumpa oisin vaan ilmaa...

huoh... 26#

nyt täytyy vaan sanoa että WUT?!

#25 Who's that chick?

Iskeekö kellekkään muulle ikinä sellasia kysymyksiä päähän kuin:
Kuka oon?
Miks oon tällänen?
Miksei voi vaan kelvata kaikille tälläsenä tyhmänä, tyhmällä huumorilla varustettuna ja muutenvaan pöllönä?

Entä jos tykkäänkin olla vähän vajaa ja tyhmä? Entä jos tykkään olla 155cm pitkä?
So what?

En tajuu kenen persettä oikeesti kaivaa se millanen mä oon, jos ei kelpaa ni ei kelpaa, sry, kaikkia ei vaan voi miellyttää.


Tai kenen persettä oikeesti kutittaa se miten mä elämässä valitsen?
Jos valitsen väärin, ni se on mun elämä ja MUN virheet, right?

Jutut mitä oon viimepäivinä kuulluu(et muka käyttäisin huumeita, et mä ja mun poikaystävä ollaan kokoajan nyrkit ojossa toisiimme vastaan yms...) ni en tajuu mist ihmiset repii noit juttuna MUN elämästä, joka ei kellekkään muulle oikeesti kuulu? Saako ihmiset jotain helvetinmoisia kiksejä siitä että koittaa keksiä kaikkee mahollista paskaa muitten elämästä?

Mulla ei välillä vaan ymmärrys riitä sellaseen ettei oo omaa elämää...

huhhuh #24

Siis miten voikaan kaivata kirjottamista, mutta ei ikinä saa aikaseks?

Nyt otan sitten itseäni niskasta kiinni ja kirjoitan.

On jotenkin niin vetämätön olo, tekee mieli vaan huutaa ja raivota ja olla kokoajan vihainen.
Ja niin olenkin.

Is that too much to ask?

Mä en jaksa vaan aina koittaa korjata asioita, entä jos asiat on nyt hyvin niinku ne on?

Tälläkin hetkellä mun kaverit sanovat että oon tehny niin väärän valinnan kun olla ja voi(jo toisen kerran..), mutta minkäs sille voi, kun ei osaa pysyä ongelmista erossa?

Minkä sille voi kun en voi pysyä hänestä erossa?

Top chef # 23

Haha, noniin, musta sitten tulee kokki :'D
Täydennyshaussa tärppäsi hotelli-,ravintola ja catering alan perustutkinnosta paikka (:

Tulen varmaan puolet sormistani poikkaisemaan, polttamaan monta kertaa ruoat pohjaan ja varmasti poltan itsenikin monta kertaa+joudun ainakin osakseen luopumaan lävistyksistä, katsoo nyt jos saisin vähän neuvoteltua(:

Mutta siis, olen super onnellinen kun jonnekkin pääsin !
Seuraan isäni jalanjälkiä hehe, vaikka hän ei olekkaan tehnyt ainuttakaan päivää kokin työtä! :'D

Mutta whii, näillä näkymin siis vuonna 2014 keväällä valmistun kokiksi, en ole vielä suuntautumista miettinyt(kylmäkkö, keittäjä yms), mutta kyllä tässä ehtii ;)

Mutta ei mulla muuta!

Nauttikaa kesäloman viimeisistä päivistä!

I just wanna disappear... #22

Se sattuu..
Se sattuu niin pahasti että en osaa edes sanoin kuvailla kuinka paljon..

Hetkiksi pystyn hävittämään kivun lähes kokonaan, mutta se palaa aina, aina vain voimakkaampana.
Epätodennäköisimmällä hetkellä se yllättää minut ja hetkenä jolloin haluaisin olla vahva, olen heikoimmillani.

Kaikki menee pieleen, kaikki jolla on vähänkin merkitystä, musertyy ympärilleni, enkä jaksa sitä... en jaksa sitä jatkuvasti.

En saa sitä loppumaan.

Ja tiedän, että lopulta se syö minut kokonaan..

My hero is you #21

Näin se kesä sitten on alkanut..

Eka olin viikon ratsastusleirillä, jolta löysinkin mitä ihanimman hepostuksen. Oisin välittömästi tämän neidin halunnut ostaa, mutta valitettavasti hintaa oli liikaa.. :/

Sitten oon vaan ollut ja chillaillut kotona, tällä viikolla käyn hyppäämässä Primuksen estekurssilla, sen jälkeen taitaa mun kesän ratsastukset olla siinä, mutta ehkä ihan hyvä vaan pitää taukoa (:

Kohta pitäisi myös tulla tulokset, että pääsenkö o-
piskelemaan vaiko en. Jos en niin vaihtoehto B
on onneksi valmiina. Jos en pääse opiskelemaan, se olisi lähtö Saksaan ainakin puoleksi vuodeksi tekemään tallille töitä+mahdollisesti katsomaan omaa hevosta... mutta sen näkee vasta sitten.


Muuten mulle kuuluu.. ööö, ihan hyvää kaiketi..
Istun jokapäivä vaan himassa kun KAIKKI muut reissailee ympäriinsä ja mulla ei oo mitään tekemistä, huoh... Ja kaiken lisäksi ikävä kalvaa vieläkin, mutta en ehkä siitä sen enempää avaudu, kun asiat ovat nyt
niinkuin ne ovat.

Mutta toivotaan, että nää tylsät pilviset ja sateiset ilmat tästä häipyisivät ja päästäisiin taas nauttimaan auringosta! (:

The end # 20

Koulu loppui.. Sitä on nelosluokalta saakka odotettu, mutta tunnelma oli silti haikea.
Kaverini piti kevätjuhlassa puheen, jonka aikana tajusin kuinka paljon oikeasti pidin koulusta,
luokkakavereistani, rinnakkaisluokkalaisistani ja jopa joistakin opettajista.

Yhdeksäsluokkalaiset kutsuttiin lavalle, odotin nimeäni
sanottavan, juttelin kavereiden kanssa ja nauroin.
Kuinka vapauttavaa olikaan nauraa! Nauraa rakkaiden
ihmisten keskellä, vilkuttaa yhdelle parhaalle ystävälleni,
joka istui vielä katsomossa, hymyillä hänelle ja tuntea ole-
vansa elossa ku nimeni sanottiin ja kävelin vastaanottamaan todistuksen, kätellemään rehtoria, halaamaan luokanvalvojaani ja halaamaan apulaisrehtoria.

Vaikka koulun loppuminen haikeaa olikin, olin iloinen siitä että se oli ohi.

Jäähyväislaulun aikana heilutimme ilmassa ruusujamme, ja
minulla oli olo, että sillä hetkellä ketään ei syrjítty vaan nauroimme yhdessä.

Ulkona halailin ihmisiä ja muistin lauseen rehtorimme pitämästä puheesta "nähkää jokapäivä jokin kaunis asia".
Ja tajusin kuinka kauniita kaikki kaverini ovat. Se lämmön tunne jonka heistä saan, on sekin kaunista. Illalla kun en juomiseni jälkeen tajunnut enään mistään mitään, kuinka kaunista olikaan nähdä hänet edessäni, kun tajusin hänen olevan todellinen, eikä unta, vaikka hän ei minun ollutkaan.

Eilis iltana tein montamonta asiaa jotka tänään kaduttavat, mutta kai sekin kuuluu elämään, eikö kuulukkin?
Ja jos musta alkaa kulkea juoruja, että sanoin sitä ja sanoin tätä, niin sekin kuuluu elämään, vai mitä?

Aloittaessani kirjoittaa tätä, katsoin ulos ikkunastani ja näin hämähäkinseitin, johon aurinko paistoi.
Se kimmelsi auringossa.
Ja jos mitään muuta kaunista en tästä päivästä löydä, niin se oli kaunis.

What are words if you really don't mean them when you say them #19

Mä oon niin poikki.

Mä haluun rakastaa ilman kipua, tiedän pystyväni siihen! Mä tiedän..
Mutta välillä se tuntuu olevan niin vaikeaa..

Pienikin asia saa mielenrauhani järkkymään.
Iloni ja onnellisuuteni järkkyy pienimmästäkin asiasta, ja VIHAAN sitä.


Haluaisin ainoastaan olla onnellinen.
En todellakaan tiedä mitä siihen sisältyy, mutta onnellinen haluaisin olla.. en tällä hetkellä mitään muuta..

Ja tällä hetkellä tiedän, että onnellisuuteni kuuluu hän..   

Välillä tuntuu, että voisin päästä yli, mutta sitten iskee ajatus etten halua päästä,
miksi edes haluaisin? En mä halua menettää tätä tunnetta.. Aika näyttää mihin elämä mut vie.

Vain aika näyttää mitä tapahtuu.
Ehkä tapaankin jonkun ihanan ihmisen joka vetäisee heti ensitapaamisella jalat altani?
  Eihän sitä tiedä kukaan, ennenkuin aika sen näyttää..

Joskus tuntuu, että niin paljon on AJAN varassa...
Riittääkö aika?
Aikaa on liikaa?
Aika voi muuttaa kaiken?
Ja niin edelleen..
Miksi elämme ajan varassa?
Eikö välillä voisi vain unohtaa sen miten aika kul
kee, unohtaa kuukaudet, päivät, tunnit ja minuutit ja vain elää?

I would give it all to not be sleeping alone #17

They say that true love hurts
Well this could almost kill me
Young love murder
That is what this must be
I would give it all to not be sleeping alone

Tuntuu että kokoajan vaan jauhan ja jauhan tästä..
mutta tuntuu et tää rakkaus vie kaiken muun pois musta?







Ajatukset, unelmat, laulut, sanat, teot, kaikki viittaavat häneen.

Unissani kuiskaan hänen nimeään, voin tuntea hänen
huulensa huulillani, kätensä ihollani ja hänen ihanan tuoksunsa nenässäni.





Mutta kun herään, kaikki on taas totta.
                                                         Se oli vain unta.

I smile, once again #16

Vihdoin helpottaa vähän..
Vaikka edelleenkin oon ihan "in löööööve" ^^
Mutta tajusin, että vaikka rakkaus ei olisikaan molemminpuolista, siitä voi silti nauttia, eikö?

Voin iloita täysillä minulle annetusta hymystä?
Voin nauttia hänen naurustaan?
Voin katsoa häntä ja ajatella hetkiä jotka koimme
yhdessä?

Ja ainahan voi unelmoida.

Sitä ei kukaan voi minulta kieltää, vaikka mikään
ei tulisikaan muuttumaan, unelmat voin aina pitää.

Ja kymmenen tai kahdenkymmenenkin vuoden päästä voin selata kroniikkaa(9.luokkalaisten vihko
joka sisältää kaikki ysiluokkalaise ja kommentteja
heistä) ja katsoa kirjoittamiani kommentteja
ja hymyillä ajatellessani häntä?

Dreams and memories

will be live

forever.

I know im not good enough #15

Paskaa. Paskaa. Vai paskempaa.
Sitä kaikkea.

Mitäs mun päivään on kuulunu?

Oon itkeny, kävelly, kävelly, itkeny ja itkeny vähän lisää.

Mä oon umpikujassa.

Ja muurit kasvaa jokapuolelle, rutistaa mut sisäänsä ja mun tekee vaan mieli huutaa.

Mutta huutoa ei kuulu.

Mä itken, ja hukun kyyneliini.

If it's meant to be, it will be # 14

On tää kirjottaminen jääny vähän.. tai vähän enemmän..

Ei oo vaan ollu mitään asiaa. Sanottavaa. Kaiken merkitys tuntuu vaa kuolevan pikkuhiljaa pois.
Vapun jälkeen kaikki meni hetken niin mahtavasti, mutta tietysti mun tuurilla kaikki romahti.
Kaikki meni ihan pirstaleiksi.. ja sen jälkeen oon eläny ku transsissa..

Mun ahistuskohtaukset lisäänty(kyllä, one of my problems..), kaikki paha olo on alkanu purkautuu ulos musta, yhä useemmin oon tajunnu koulussakin istuvani penkillä kuulokkeet korvilla, aurinkolasit päässä, musa täysillä ja joka päivä kuulen saman kysymyksen:
"Inka, onks kaikki hyvin?"
Ja aina vastaan samalla tavalla "Mulla on aina kaikki hyvin."

Mutta kun ei ole..











Mä oon rakastunu.
Mun edellisestä erosta on jo jonkin aikaa ja mulla oli vappuna säätöä yhden
aivan ihanan ihmisen kanssa, mutta hän ei halunnut enempää.
Mutta mä olin jo liian syvällä.
 Kukaan ei mua täältä nosta.
Oon rakastunu.
Sattuu ajatus siitä että se olisi voinut olla jotain, jos olisin tehnyt tai sanonut
jotain toisin, asiat voisivat olla eri tavalla, mutta ei.. kaikki on taas pilalla.
Ja mun pitää elää sen kanssa.

Ja tiedän että rakkaus on iso asia. Ja se ei hetkessä synny.
Mutta nyt vain tunnen että olen rakastunut.








Ja taas oon yksin.
Tyydyn siihen, että saan katsella hänen ihanaa hymyään, joka saa minut haukkomaan henkeäni, kuuntelemaan hänen ihanaa nauruaan, joka saa minutkin hymyilemään.

Tyydyn muistelemaan niitä muutamia ihania hetkiä,
jotka meillä oli vaikka...

im alone..

again.

I wanna feel the thunder, i wanna scream #13

Huomenia!

Hyvää vappua ihmiset!

Mua väsyttää ihan järkyttävästi, eiliset bileet ei varmaan oo osallisena asiaan mitenkään?
Itse en juonut kuin tosi vähän, mutta piti jatkuvasti olla huolehtimassa muutamasta muusta, ettei ihmiset
kiipeile katoille ja tee mitään muuta tyhmää..
Vappu oli kyllä joo, vaihdikas ainakin :'D
Kaiken vilskeen keskellä tapahtui tosi kivojakin asioita (hihi<3), joittenka toivoisin tästä jopa etenevän, mutta
pitää nyt katsoa mitä tapahtuu, vaikka yleensä tälläiset asiat mulla tuppaa päättymään huonosti, muttamutta,
empä vielä halua ihan kokonaan toivosta luopua (:

Koulussa vappu meni perinteen mukaan ja aika moni ihminen pukeutu, meikä oli huora (köhköh), kuvia tässä
joku päivä, kun kaveri kerkee koneelle siirtelemään ja lähettelemään !! (:

Jaja, mitäs muuta, tiistaina ois pääsykokeet Asikkalassa, jaiks! Pelottaa jo etukäteen!! :'D

Mutta, lisää infoa vapun läheisistä päivistä, kun saan kuvia noukittua,

see ya muruset, ja vielä kerran hyvää vappua <3

Don't tell me if i'm dying, cause i don't wanna know #12

Vihdoin alkaa tuntua siltä, että elämä alkaa jorenkin sujua.
Angsti on tällähetkellä kaukana takanapäin, olen päässyt monen asian yli, vaikka luulin
että haavat eivät ikinä arpeutuisi, mutta niin kävi, ja olen siitä älyttömän onnellinen! (:

Tällä viikolla oon käyny kuvailee Susannaa ja Nuuttia,
ratsastellut itsekkin melkein joka päivä ja monta kertaa olen tajunnut istuvani ulkona auringonpaisteessa kuuntelemassa musiikkia!

Täällä kotona pitelen peukkuja, että reilun viikon päästä oleva pääsykoe Asikkalassa menisi nappiin ja pääsisin sisään!

Tää on nyt tällänen tosi lyhyt postaus, joku päivä joku ihan "aihepostauskin", mutta lähinnä tulin sanomaan että:

Mun sydän on särkyny ehkä nyt.

Sä et oo ikinä tuntenu sellasta tunnetta.

Mutta joku päivä..

säkin tiiät miltä se tuntuu.

Ja sillon mun sydän on jo paikattu.

Come with me #11

Empä oo blogin puolelle kirjotellu oikeen mun tekemisiä viimeaikoina, niin nyt voisin jtn tekemiäni juttuja
tännekkin kirjoitella!(:

7.4.2011,
oli Enriquen keikka! Oi jeesus siinä on kyllä mies!
Jumalainen lauluääni ja ulkonäkökin ah, just kohallaan! Meininki oli Hartwall Areenalla mahtava, Enrique
laulo kaikki mun lempparibiisit, ja mun fiilikset oli ihan katossa! Oon iha fiilareis vieläki! Sen miehen ku näkis
kosketusetäisyydeltä, ni ah<3

Tätä lippuu en kyl ikin heitä menee ^^ <3

Sit mun estetykki myytiin tässä muutama viikko takaperin</3

Meiän vikat kisat, ei menny nii hyvin ku edelliset, mut nää oli silti ikimuistoset!

Vitsit, tota hevosta tulee kyllä hirmunen ikävä!


Ja mun uusi vakkarilihis on tässä:

Vuonna 1999 syntynyt ratsuponi tamma Kopsahovin Tessa. Oikein näppärä pieni paketti. Pari viikkoa sitten

menin neidillä ekaa kertaa pariin vuoden tauon jälkeen ja huomasi kyllä ratsastajan kehityksen! 

Katsoo nyt, josko Tessa olisi seuraava kisaratsu (:

Mitäs muuta, oon hengaillu kavereitten kanssa, käytiin tossa Tarun kanssa Bouncessa, suomen suurimmassa 

ikärajattomassa paikassa ja todettiin että ei kyllä ihan meidän paikka ole, liikaa lääppijöitä :'D

Oi vitsi kun olen kateellinen noista Tarun hiuksista, omnomnomnom!

Sit oon hengaillu kavereitten kaa, kuvaillu ja pitäny hauskaa ja kuunnellu musaa apinanraivolla! :'D

Tää sää on niin ihanin, rakastan auringonpaistetta! Tähän loppuun vielä kaks kuvaa, toinen tosta mun omasta

dogista ja toinen pippuripallero Rolexista joka veteli vähän rodeota lauantaina tunnilla! :'D

NAUTTIKAA KAIKKI TÄYSILLÄ KAIKISTA KESÄISISTÄ PÄIVISTÄ!